EU:n ympäristökomissaari Janez Potočnikia vieraili tällä viikolla Suomessa. Vierailun pääsyynä oli arvioida Suomen toimia saimaannorpan suojelussa. Komissaari kävi paikan päällä tutustumassa saimaannorpan elinalueisiin Savonlinnan eteläpuolella Pihlajavedellä, yhdessä hänet Suomeen kutsuneiden maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen kanssa. Vierailu oli sangen merkittävä, sillä Suomen olisi pystyttävä vakuuttamaan EU siitä, että se pystyy itse huolehtimaan uhanalaisen norpan suojelemisesta. Suomi sai toukokuussa EU:n komissiolta kirjallisen varoituksen, jossa se ilmaisi tyytymättömyytensä Suomen suojelutoimenpiteisiin ja uhkasi viedä Suomen EU:n tuomioistuimeen. Komission mukaan Suomi on liian tehottomilla toimilla, rikkonut EU:n luontodirektiiviä.

 

Saimaannorpan tilanne on kieltämättä vakava, se on maailman uhanalaisin hylje ja Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Norpan käytännössä katsoen ainut vihollinen luonnossa on ihminen, ja tällä hetkellä sen sukupuuttoa uhkaa ennen kaikkea verkkokalastus sekä vapaa-ajan toiminta, kuten moottorikelkkailu ja kesämökkien talvikäytön yleistyminen. On myös arvioitu, että ilmaston lämpeneminen lisäisi poikaskuolleisuutta.

 

Edellä sanotun jälkeen haluan vasta-argumenttina sanoa, että mielestäni Suomi on jo itsenäisesti ryhtynyt tarvittaviin toimiin saimaannorpan suojelemiseksi. Eduskunta päätti viime kuussa kalastuslain muutoksesta, jonka myötä voidaan päättää kalastusrajoituksista, mikä muun muassa mahdollistaa saimaannorppien aiempaa tehokkaamman suojelun. Nykyään Etelä-Savon ELY -keskuksen antamilla vapaaehtoisilla kalastuksen rajoitussopimuksilla, pyritään rajoitamaan kalastusta 15.4.–30.6 välisenä aikana. Tämän uskotaan olevan tehokas tapa vähentää kuuttikuolleisuutta. Kevääseen sijoittuva aikaväli, perustuu saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista miettineen seurantaryhmän vuoden alussa esittäneeseen raporttiin. Ryhmän kokoonpanoon lukeutui niin kalatalouden kuin luonnonsuojelun hallintoa ja järjestöä. Suomi myös laajensi suojelualueiden määrä lähes 1 600 neliökilometriin jo aiemmin tänä vuonna.

 

Olin helpottunut kuuluessani, ympäristökomissaari Potočnikin sanoneen Suomen tehneen jo paljon norpan suojelemiseksi. Mielestäni edellä kuvaamani toimenpiteet puhuvat nimenomaan sen puolesta. Potočnikin mukaan EU:n komission ei myöskään ole tarkoitus ottaa diktaattorin roolia, vaan jättää saimaannorpan suojelu paikallisten asukkaiden ja hallinnon käsiin. Jaan tässä asiassa ministeri Anttilan kannan, norppien suojelun pitää lähtökohtaisesti pohjautua vapaaehtoisuuteen, vasta sitten jos sillä ei saada tuloksia aikaan, on syytä turvautua lakiin. Suomen tänä vuonna omaksumat toimenpiteet eivät näy hetkessä, siksi kotimaassa eikä EU-tasolla pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä, joilla voi olla haitallinen vaikutus alueen kalastus- ja matkailuelinkeinolle.  

 

Lomaterveisin,

 

Riikka